5/2026

EETTINEN KURINPITOLAUTAKUNTA                                   
PÄÄTÖS    Nro 5/2026
9.11.2026  
Dnro 2026/3 

Asia          
Seksuaalinen häirintä

Asianosaiset

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry

X

Asianomistajat A, B, C ja D, joiden henkilöllisyys on salassa pidettävä

Kuultava
Suomen Ampumaurheiluliitto ry

Kurinpitovaatimuksen peruste
Seksuaalinen häirintä (kurinpitomääräykset 5 § 1 c kohta)

Kurinpitovaatimus

1.    Seksuaalinen häirintä

Tekoaika: 15.3.2025

X lähetti henkilökohtaiselta Snapchat-tililtään A:lle 15.3.2025 tämän torjuvan vastauksen jälkeen viestit ”Nii?” ja ”Haluisin nussii sua”.

Toissijaisesti, jos lautakunta katsoo muun henkilön fyysisesti kirjoittaneen myöhemmän viestin, X osallistui A:han kohdistuneeseen rikkomukseen tai edesauttoi sitä luovuttamalla puhelimensa muiden käyttöön, olemalla paikalla ja hyväksymällä puhelimen käyttämisen omalta Snapchat-tililtään tapahtuneeseen seksuaaliseen viestittelyyn.

2.    Seksuaalinen häirintä

Tekoaika: joulukuu 2022

X lähetti loppuvuonna 2022 tuolloin 14-vuotiaalle B:lle Snapchatissa kuvia itsestään alushousuissa sekä seksuaalisen viestin, jossa hän ilmaisi haluavansa olla B:n tamponi ja tämän sisällä.

3.    Seksuaalinen häirintä

Tekoaika: 1.1.2022–kesäkuu 2023

X lähetti C:lle 1.1.2022 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana toistuvasti seksuaalissävytteisiä Snapchat-viestejä. Hän kommentoi C:n kehoa ja kehonmuotoja, pyysi kuvia tämän kehosta, esitti suoria seksuaalisia ehdotuksia ja kutsui C:n luokseen seksuaalisessa tarkoituksessa. X jatkoi viestittelyä C:n lopettamispyynnöstä huolimatta.

4.    Seksuaalinen häirintä

Tekoaika: 2022

X lähetti vuonna 2022 tuolloin 12-vuotiaalle D:lle useita Snapchat-viestejä. Seksuaalisesti selvin viesti sisälsi kysymyksen: ”Paljos on hintalappu jos tuun yöks sun luokse.” D pyysi X lopettamaan ja esti tämän viestien jatkuttua.

Kurinpitovaatimukseen yhtyminen

Asianomistajat ovat antaneet suostumuksensa siihen, että eettinen kurinpitolautakunta voi käsitellä asian.

Vastaus

X on vaatinut ensisijaisesti, että vaatimus jätetään tutkimatta lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana. Toissijaisesti hän on vaatinut, että vaatimus hylätään. Vielä X on katsonut, että vaadittu seuraamus ei joka tapauksessa ole oikeasuhtainen tekoihin nähden.

Perusteinaan X on lausunut, että teoilta puuttuu kurinpitomääräyksissä edellytetty kiinteä yhteys liikuntaan tai urheiluun. Pelkästään saman lajin harrastaminen ei itsessään ole osoitus vaaditusta kiinteästä yhteydestä. Viestittely on ollut tavanomaista ja jatkuvaa ja liittynyt pääasiallisesti muihin asioihin kuin ampumaurheiluun. Viestejä ei ole lähetetty urheiluun liittyneissä tilanteissa.

X ei ole lähettänyt epäasiallisia viestejä. Kohdassa 1 tarkoitetut viestit on lähettänyt E tai F, joiden kanssa X on ollut viettämässä iltaa. X ei ole antanut heille vapaaehtoisesti puhelintaan tai sallinut epäasiallisten viestien lähettämistä. Viestit on lähetetty sinä aikana, kun X on käynyt vessassa.

Kohdassa 2 X on lähettänyt B:lle vain asiallisia viestejä. B on ollut kiinnostunut X:stä ja lähettänyt tälle itsestään bikinikuvan, jossa on näkynyt vähän rintaa. On jäänyt joka tapauksessa epäselväksi, olivatko epäasiallisiksi väitetyt viestit seksuaalissävytteisiä vai liittyivätkö ne esimerkiksi holokaustiin.

Kohdassa 3 tarkoitettu viestittely X:n ja C:n välillä on ollut asiallista nuorten välistä viestittelyä. C ei ole pystynyt kertomaan, miten X olisi kommentoinut hänen vartaloaan tai millä tavalla kutsu X:n luokse olisi ollut seksuaalissävytteinen.

Kohdassa 4 tuolloin 16-vuotias X on viestitellyt kahden kuukauden ajan D:n kanssa. Viestit ovat liittyneet nuorten elämään yleensä. X:lle on syntynyt käsitys molemminpuolisesta kiinnostuksesta, ja hän on tulkinnut heillä olleen seurustelusuhde. D:n kehuminen kauniiksi ei täytä seksuaalisen viestin kriteeriä ja yökyläilyn hintalappua koskeva viesti on jäänyt yksittäiseksi teoksi.

Vaadittu toimintakielto ei ole oikeasuhtainen lautakunnan aiempien päätösten kanssa. X on ollut alaikäinen. X:n hyllytys on otettava huomioon toimintakieltoa lyhentävänä seikkana. Perustetta ei ole määrätä toimintakieltoa koskemaan kaikkia lajeja. Toimintakieltoa voidaan tarvittaessa tehostaa sakkorangaistuksella.

Kurinpitomääräyksissä tarkoitetun yhteisön lausuma

Suomen Ampumaurheiluliitto ry on pitänyt erittäin tärkeänä sitä, että tutkinnassa todettuun käyttäytymiseen puututaan tehokkaasti ja siitä määrätään kurinpitomääräysten mukaiset seuraamukset. Kurinpitovaatimus on oikeasuhtainen eikä liitolla ole ollut siihen huomautettavaa.

Lisäksi Suomen Ampumaurheiluliitto ry on todennut X:n olleen hyllytettynä maajoukkuetoiminnasta 18.3.–31.12.2025. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että hän ei saanut osallistua maajoukkueleireille, häntä ei nimetty kansainvälisiin arvokilpailuihin eikä hän saanut maajoukkueurheilijoille suunnattua patruunatukea tai maajoukkueleireihin ja arvokilpailuihin tarkoitettua rahallista tukea. Muutoin X on saanut osallistua vapaasti urheilutoimintaan.

Asian käsittely lautakunnassa

Lautakunta on antanut käsittelyratkaisun 6.10.2026. Lautakunta on toimittanut 13.10.2026 suullisen käsittelyn kohtien 2–4 osalta. Kohta 1 ratkaistaan kirjallisen aineiston perusteella.

Todistelu

Kirjalliset todisteet

A:n, X:n, E:n, F:n ja G:n haastatteluista laaditut muistiot, valokuvia X:n viesteistä A:lle, valokuvia X:n viesteistä D:lle, valokuvia asianomistajien ryhmäviesteistä, E:n, F:n ja G:n esitutkinnassa antamat kertomukset (5650/R/12253/25) ja B:n esitutkinnassa antama kertomus (5650/R/14617/25)
 

Henkilötodistelu

B:n, C:n, D:n ja X:n kuuleminen todistelutarkoituksessa

KURINPITOLAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko X menetellyt kurinpitovaatimuksessa väitetyllä tavalla, onko menettely seksuaalista häirintää ja onko menettelyllä sellainen yhteys urheiluun, että kurinpitomääräyksiä voidaan siihen soveltaa. Yhteys urheiluun on riidanalainen kaikkia asianomistajia koskevien tekojen osalta. Riidatonta on, että asianomistajat ovat harrastaneet X:n tavoin ampumaurheilua. Riitaa ei ole siitä, että asianomistajat ovat tutustuneet X:ään harrastukseen liittyvässä yläkoululeirityksessä.

Kohdassa 1 on riidatonta, että kurinpitovaatimuksessa kuvatut viestit on lähetetty A:lle X:n puhelimesta. Kysymys on ensinnäkin siitä, onko X lähettänyt viestit itse. Jos hän ei ole niitä lähettänyt, kysymys on siitä, onko X tästä huolimatta vastuussa A:lle hänen puhelimestaan lähetetyistä viesteistä SUEK:n väittämin tavoin sillä perusteella, että hän olisi osallistunut viestien lähettämiseen tai edesauttanut niiden lähettämistä luovuttamalla puhelimensa muiden käyttöön ja hyväksymällä puhelimensa käyttämisen seksuaaliseen viestittelyyn.

Kohdassa 2 kysymys on siitä, onko X lähettänyt B:lle tamponia koskevan viestin ja kuvia itsestään alushousuissa. Jos X:n katsotaan lähettäneen tällaisia viestejä, kysymys on siitä, olivatko viestit seksuaalista häirintää. Riidatonta on, että asianosaiset ovat lähettäneet toisilleen viestejä. X on katsonut hänellä ja B:llä olleen toisiinsa molemminpuolinen kiinnostus. X:n mukaan viestit eivät muun muassa tällä perusteella olleet seksuaalista häirintää. Riidatonta on, että B on viestien lähettämisen aikaan ilmaissut X:lle olevansa tästä kiinnostunut.

Kohdassa 3 kysymys on siitä, onko X lähettänyt C:lle seksuaalissävytteisiä viestejä tai kutsunut hänet luokseen seksuaalisessa tarkoituksessa. Riidatonta on, että asianosaiset ovat lähettäneet toisilleen viestejä. X on kiistänyt, että viestit olisivat olleet seksuaalista häirintää.

Kohdassa 4 kysymys on siitä, onko X syyllistynyt seksuaaliseen häirintään lähettämällä D:lle seksuaalissävytteisiä viestejä. Riidatonta on, että X on lähettänyt ainakin yksittäisiä seksuaalissävytteisiä viestejä, mutta X on kiistänyt niiden olleen seksuaalista häirintää, koska D oli ollut asiassa aloitteellinen ja koska X oli tulkinnut heillä olleen seurustelusuhde.

Jos X:n katsotaan syyllistyneen seksuaaliseen häirintään, kysymys on määrättävän seuraamuksen lajista ja pituudesta tai määrästä. Lisäksi kysymys on siitä, onko hyllytyspäätös otettava huomioon seuraamuksesta päätettäessä.

2. Sovellettavat kurinpitomääräykset

Kurinpitomääräysten 1 §:n 1 kohdan mukaan kurinpitomääräyksissä säädetään rangaistavista teoista, seuraamuksista ja kurinpitomenettelystä, mikäli henkilön tai yhteisön epäillään syyllistyneen liikunnan tai urheilun parissa tai niihin kiinteästi liittyvässä toiminnassa näissä säännöissä määritettyyn vakavana pidettävään epäasialliseen käytökseen tai eettiseen rikkomukseen, jonka kohteena on yksi tai useampi henkilö.

Saman pykälän 2 kohdan mukaan määräysten tarkoituksena on ennaltaehkäistä vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia ja mahdollistaa kurinpitomenettelyllä sellaiseen puuttuminen.

Kurinpitomääräysten 4 §:n a kohdan mukaan rangaista voidaan henkilöä, joka kohdistaa 5 §:ssä mainitun teon yhteen tai useampaan henkilöön tai joka osallistuu tekoon tai omalla toiminnallaan edesauttaa tällaista tekoa.

Kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdan mukaan seksuaalinen tai muu häirintä on tai voi olla rangaistava teko. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan ainakin kaikkia niitä tekoja, jotka on säädetty rangaistavaksi rikoslain 20 luvussa. Lisäksi seksuaalisena häirintänä pidetään tekoja, jotka ovat luonteeltaan seksuaalisia ja jotka ovat omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Muuta häirintää ovat erilaiset fyysisen ja psyykkisen häirinnän muodot henkilökohtaisessa kanssakäymisessä tai etäyhteyksin tapahtuvassa kanssakäymisessä. Häirintää on myös auktoriteettiaseman tai valta-aseman väärinkäyttö, joka voi ilmetä auktoriteetin tai vallan epäasiallisena käyttönä suhteessa toiseen henkilöön.

Kurinpitomääräysten 5 §:n 2 b kohdan mukaan rangaistavat teot voivat ilmetä henkilöiden välisessä kasvokkaisessa kanssakäymisessä ja/tai viestintävälineitä ja sosiaalisen median kanavia käyttäen.

3. Asiassa esitetty näyttö ja sen arviointi

3.1. Näytön arviointia koskevat periaatteet

Kurinpitovaatimuksen esittäjän asiana on näyttää toteen se rikkomus, josta vastaajalle vaaditaan rangaistusta.

Liikunnan ja urheilun kurinpidossa rangaistavuuteen riittää alempi näyttökynnys kuin rikosprosessissa (kurinpitomääräysten selitysosio 5 §). Näyttökynnys kurinpitoasioissa on kuitenkin korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö. Näytön riittävyyttä arvioitaessa olennaista on, että ratkaisua tehtäessä arvioidaan paitsi syyllisyyttä tukevan näytön riittävyyttä sinänsä myös sitä, onko asiassa esitetty vaihtoehtoinen tapahtumienkulku siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella poissulkea (UOL 28/2026).

3.2. Onko teoilla kiinteä liityntä urheiluun?

Kurinpitomääräyksissä rangaistavat teot eivät rajoitu vain liikunnan tai urheilun pariin, vaan kurinpitomääräysten soveltamisala on nimenomaisesti ulotettu myös sellaiseen toimintaan, joka liittyy niihin kiinteästi. Tällainen sääntelytapa on luonteeltaan avoin. Periaatteessa kurinpitomääräykset voivatkin mainitun perusteen nojalla tulla sovellettaviksi missä tahansa toiminnassa, kunhan sillä on liityntä liikuntaan tai urheiluun. Sääntelytavasta on pääteltävissä, että soveltamisalan on tarkoitettu olevan kattava. Soveltamisalaa kuitenkin rajoittaa se, että liitynnän vaaditaan olevan kiinteä.

Lautakunta on 29.1.2024 antamassaan päätöksessä 1/2024 katsonut, että huipputason pesäpalloilijan 14- ja 15-vuotiaille asianomistajille lähettämillä viesteillä oli vaadittu kiinteä liityntä urheiluun. Tätä lautakunta on perustellut sillä, että teot olivat tapahtuneet lajiyhteisön (pesäpallo) sisällä. Asianosaisilla ei olisi ollut toisiinsa mitään yhteyttä ilman lajiyhteyttä. Lisäksi tuossa asiassa viestittely oli sivunnut pesäpalloa ja tapahtunut usein pesäpalloon liittyneissä yhteyksissä. Viestittelyllä ei ollut muuta sisältöä kuin pesäpallo ja seksuaaliset sisällöt. Sinänsä liityntää vastaan puhui se, että asianosaiset eivät koskaan olleet tavanneet toisiaan lajin parissa.

Urheilun oikeusturvalautakunta on 18.6.2024 antamallaan päätöksellä 22/2024 hyväksynyt kurinpitolautakunnan ratkaisun tältä osin. Merkitystä on ratkaisun perustelujen mukaan ollut muun muassa sillä, että kurinpitomääräyksissä on nimenomaisesti tarkoitettu kieltää etäyhteyksin tapahtuva häirintä. Määräysten tarkoituksena ei ollut kieltää ainoastaan urheilutapahtumissa tai niihin liittyvissä tilanteissa tapahtuva häirintä.

Nyt käsillä oleva tapaus poikkeaa tietyissä suhteissa mainitusta ratkaisusta. Kysymys ei ole tähtiurheilijan ja lajin nuorempien harrastajien välisestä viestittelystä vaan samaa lajia harrastaneiden ja sen parissa tutustuneiden nuorten keskinäisestä viestittelystä. Viestittely on ollut sisällöltään ja sävyltään arkisempaa, eikä sen konteksti ole liittynyt urheiluun kovinkaan vahvasti. Lajiyhteyttä ei ole ainakaan samoin tavoin käytetty seksuaalissävytteiseen viestintään johdattelevassa tarkoituksessa kuin mainitussa ratkaisussa. Tässä mielessä liityntä urheiluun on vähemmän kiinteä.

Toisaalta asianosaiset eivät nyt ole tutustuneet sosiaalisessa mediassa, vaan he ovat nimenomaan tavanneet ampumaurheiluleirityksessä. Viestittely on alkanut leirityksestä, johon se on tässä suhteessa myös liittynyt. Asianosaiset ovat olleet osa ampumaurheilun harrastajien lajiyhteisöä, ja ainakin osaksi he ovat kuuluneet samoihin sosiaalisen median harrastajaryhmiin. Tekojen yhteys urheiluun on tässä mielessä kiinteämpi kuin edellä mainitussa pesäpalloa koskevassa tapauksessa.

Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että teot ovat tapahtuneet lajiyhteisön sisällä ja asianosaiset tuntevat toisensa vain urheilun kautta. Asianosaiset asuvat eri puolella Suomea, ja heitä yhdistää toisiinsa vain yhteinen harrastus, jonka parissa he ovat tutustuneet ja myös tavanneet toisiaan säännöllisesti yläkoululeireillä. Esitetyn näytön perusteella lajia harrastavat nuoret ovat muodostaneet keskenään jossain määrin kiinteän yhteisön. Kuten urheilun oikeusturvalautakunta on mainitussa ratkaisussa todennut, kurinpitomääräysten tarkoituksena on ollut kieltää urheilussa ja liikunnassa etäyhteyksin tapahtuva häirintä kaikissa tilanteissa. Näillä perustein lautakunta katsoo, että väitetyillä teoilla on riittävän kiinteä yhteys urheiluun, että niihin voidaan soveltaa kurinpitomääräyksiä.

3.3. Kohta 1

Esitetty näyttö

Viestit, joista asiassa on kysymys, on esitetty lautakunnalle kirjallisena todisteena. Sen perusteella X:n puhelimesta on lähetetty Snapchatissa A:lle täydestä juomalasista kuva, jossa on ollut teksti ”Mites pääsiskö vieree”. A on vastannut tähän viestillä ”vittumitä”, mihin viestiin X:n puhelimesta on vastattu ”Nii?”. A on lähettänyt tämän jälkeen viestit ”mikävitun kysymys” ja ”hyivittu”, minkä jälkeen X:n puhelimesta on lähetetty viesti ”Haluisin nussii sua”.

A:n haastattelusta laaditun muistion mukaan A oli saanut noin klo 1.30 tyhjän kuvaviestin Snapchatissa. A:n vastattua viestiin tyhjällä kuvalla X on lähettänyt kuvan juomalasista. A on pitänyt periaatteessa uskottavana X:n väitettä siitä, että joku muu olisi lähettänyt viestit, mutta A on toisaalta kuullut X:n itse toimineen samalla tavalla ja vielä rajummin muita kohtaan. A oli aiemminkin kuullut X:n lähettäneen muillekin vastaavia viestejä.

X:n haastattelusta laaditun muistion mukaan X on kiistänyt lähettäneensä kohdassa 1 mainitut viestit. Viestit ovat hänen mukaansa lähettäneet E ja F, joiden kanssa X on ollut ravintolassa. Mukana on ollut myös G. X on kertonut itse olleensa hakemassa juotavaa tiskiltä viestien lähettämisen aikaan. Viestit oli X:n mukaan lähetetty ilman hänen lupaansa. X oli kuullut viesteistä, kun Y on soittanut hänelle ja kertonut hyllytyspäätöksestä.

E:n haastattelusta laaditun muistion mukaan E on pyytänyt X:ltä tämän puhelimen ja saanut sen. Sen jälkeen E on lähettänyt siitä jonkun viestin, ei kuitenkaan niitä, joita hänelle on myöhemmin näytetty. Hän on kuitenkin kysynyt ”joltain muijalta”, ”pääsiskö viereen”. Tämän jälkeen puhelin on siirtynyt F:n haltuun, ja E on poistunut pöydästä.

F:n haastattelusta laaditun muistion mukaan F on istunut baarissa E:n ja X:n kanssa ja lähetellyt ”kaiken maailman snapchatteja”. A:lle lähetetyt viestit eivät kuitenkaan olleet hänen lähettämiään. Sen sijaan kuvaviesti ”Mites pääsiskö vieree” on luultavasti F:n lähettämä. Hän on lähettänyt saman viestin muillekin. X oli paikalla koko ajan, kun hänen puhelimensa oli F:n hallussa.

G:n haastattelusta laaditun muistion mukaan X:n puhelin on ollut illan aikana E:n ja F:n hallussa, ja G:n käsityksen mukaan E ja F ovat lähettäneet viestit, joista asiassa on kysymys. Ainakaan X tai G eivät ole niitä lähettäneet. X:n puhelin ei ole ollut illan aikana G:n hallussa. X on G:n mukaan pyytänyt jossain vaiheessa tuloksettomasti puhelintaan takaisin E:lta ja F:ltä. Pöydässä ei ole ainakaan G:n kuullen keskusteltu siitä, mitä E ja F puhelimella tekivät.

Lautakunnan johtopäätökset

Asiassa esitetty näyttö on yhdenmukaista siinä suhteessa, että viestit on lähetetty X:n puhelimesta myöhään yöllä ravintolassa vietetyn illan aikana. Puhelin on esitetyn näytön mukaan ollut niin X:n, E:n kuin F:nkin käytössä, ja kuka tahansa heistä olisi sinänsä esitetyn näytön perusteella voinut lähettää viestit. Lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että X olisi vastoin kiistämistään itse lähettänyt A:lle viestit, joissa kohdassa 1 on kysymys.

Rangaistavaan tekoon osallistuminen tai sen edesauttaminen edellyttää riittävää tietoisuutta rangaistavasta teosta, johon henkilö osallistuu tai jota hän edesauttaa. Esitetyn näytön perusteella X on suhtautunut pääosin sallivasti tai vähintään välinpitämättömästi siihen, että E ja F ovat käyttäneet hänen puhelintaan ja tässä mielessä hän on edesauttanut viestien lähettämistä. Mikään asiassa esitetty ei kuitenkaan ole viitannut siihen, että X olisi ollut tietoinen puhelimen käyttämisestä seksuaalista viestien lähettämiseen tai että hän olisi tarkoittanut puhelinta käytettävän tällaiseen tarkoitukseen. Siten lautakunta katsoo, että X:n ei ole näytetty osallistuneen seksuaalissävytteisten viestien lähettämiseen tai edesauttaneen sitä. Näin ollen vaatimus kohdassa 1 on hylättävä.

3.4. Kohta 2

Esitetty näyttö

Kohdassa 2 lähetettyjä viestejä ei ole esitetty lautakunnalle. Riidatonta on, että asianosaiset ovat lähettäneet toisilleen viestejä ja että B on ilmaissut X:lle olevansa hänestä kiinnostunut. Asiassa on esitetty viestejä ryhmäkeskustelusta, johon ainakin A, B ja C ovat osallistuneet. Näistä viesteistä ilmenee, että B on kertonut A:lle ja C:lle X:n lähettäneen hänelle asiattomia viestejä.

B on häntä lautakunnassa kuultaessa kertonut tutustuneensa X:ään yläkoululeirityksellä. Hän ei olisi muutoin tutustunut X:ään. Leirin jälkeen B ja X ovat alkaneet vaihtaa Snapchat-viestejä. Viestittely on ollut alkuun normaalia. B ja X eivät ole seurustelleet, mutta B on kyllä ollut ihastunut X:ään ja kertonut sen tälle. X on sen jälkeen joulukuussa 2022 lähettänyt B:lle seksuaalissävytteisiä viestejä ja ainakin kuvan tamponista ja kirjoittanut haluavansa olla tamponi, jotta voisi olla B:n sisällä. Samassa yhteydessä X on lähettänyt kuvan itsestään boksereissa. Kuvassa ei ole ollut päätä. Sen tarkoitus oli B:n mukaan välittää seksuaalissävytteistä viestiä. B on tämän jälkeen kertonut X:lle, ettei pidä tällaisista viesteistä, ja pyytänyt tätä lopettamaan. B on kertonut lähettäneensä itsestään vain kasvokuvia X:lle. Jossain lomakuvassa hän on tosin ollut bikineissä ja varmaan kuvasta on näkynyt jonkin verran paljasta rintaakin, mutta se ei ole ollut hänen tarkoituksensa. Kuva X:stä boksereissa on tullut sen jälkeen.

X on häntä lautakunnassa kuultaessa kertonut B:n viestineen hänelle olevansa ihastunut X:ään, kun B on ollut joululomalla 2022 Espanjassa. B on tuolloin lähettänyt useamman kuin yhden bikinikuvan. Kuvat ovat X:n mukaan olleet tarkoituksellisia. X ei muista lähettäneensä kuvaa itsestään boksereissa, ja hän on kiistänyt lähettäneensä tamponiviestiä.

Lautakunnan johtopäätökset

B:n kertomus lautakunnassa on ollut johdonmukainen ja sisällöllisesti uskottava. B on kuvannut tarkemmin kaksi asiattomana pitämäänsä viestiä verraten yksityiskohtaisesti. B:n lautakunnassa antamaa kertomusta tukevat A:n, B:n ja C:n välisistä viesteistä esitetyt kuvat. X on puolestaan puolustautunut yhtäältä kiistämällä seksuaalisten viestien lähettämisen ja toisaalta korostamalla B:n aloitteellisuutta seksuaalissävytteisissä viesteissä. Lautakunta toteaa, että nämä X:n puolustuksekseen esittämät väitteet ovat jännitteisessä suhteessa toisiinsa. Lautakunta katsoo näytetyksi, että X on lähettänyt B:lle kuvan, jossa hän on ollut boksereillaan, ja kuvaviestin, jossa hän on ilmaissut haluavansa olla tamponi B:n sisällä.

Kysymys on ollut nuorten välisestä viestittelystä. Viestittely on tapahtunut aikana, jolloin B on ilmaissut X:lle olevansa tästä kiinnostunut. Nämä seikat on lautakunnan käsityksen mukaan otettava huomioon arvioitaessa viestinnän laatua ja erityisesti sitä, onko kyseessä seksuaalinen häirintä. Alaikäisten välistä viestittelyä ei voida arvioida samanlaisella mittapuulla kuin aikuisten lähettämiä viestejä.

Toisaalta huomioon on otettava asianosaisten välinen ikäero. B on ollut viestittelyn aikaan 14-vuotias ja X 16-vuotias. B ei ole ilmaisemalla kiinnostuksensa X:ään antanut suostumustaan sille, että X voi lähettää hänelle seksuaalisesti olennaisia viestejä. Asiassa ei ole tullut ilmi, että B:n ilmaisema ihastuminen olisi sinänsä johtanut mihinkään tai että X olisi itse ilmaissut vastaavia tunteita B:tä kohtaan. Näissä oloissa ja kun B on edeltävästi lähettänyt X:lle lomalta kasvokuvan itsessään bikineissä, bokserikuvan lähettämistä B:lle voidaan pitää vielä jossain määrin ymmärrettävänä tekona osana nuorten keskinäistä viestintää. Sen sijaan tamponiviesti on sisältänyt selvän vihjauksen seksin harrastamiseen, mitä ei voida pitää millään tavoin puolustettavana, kun viesti on lähetetty 14-vuotiaalle. Tämä viesti on ollut luonteeltaan seksuaalinen ja omiaan loukkaamaan B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Kysymys on siten ollut seksuaalisesta häirinnästä.

3.5 Kohta 3

Esitetty näyttö

Kohdassa 3 tarkoitettuja viestejä ei ole esitetty lautakunnalle. Riidatonta on, että asianosaiset ovat viestitelleet. X on kiistänyt viestien asiattomuuden tai niiden seksuaalisen sävyn.

C on kertonut tutustuneensa X:ään ammunnan yläkoululeirillä syksyllä 2021. He ovat nähneet toisensa leireillä, joita on ollut vuodessa 4–5. C ja X ovat kotoisin eri puolelta Suomea, eivätkä he olisi muutoin tutustuneet. He ovat vaihtaneet sosiaalisessa mediassa viestejä ja jutelleet lähinnä ampumaurheilusta, esimerkiksi kisoista. Aina silloin tällöin X:ltä on tullut viestejä, jotka C on kokenut asiattomiksi. X on esimerkiksi tiedustellut, mitä C:llä on yllä, onko tällä tiukat vaatteet tai nukkuuko C alasti. Lisäksi X on kehunut C:n vartaloa ja pyytänyt peilin kautta otettuja valokuvia. Viestit ovat tuntuneet C:stä tosi epämiellyttäviltä. Hän on kokenut olevansa pattitilanteessa, koska he olivat osa samaa kuuden hengen vahvaa ammuntaporukkaa, johon kuului kolme poikaa ja kolme tyttöä, eikä C halunnut tehdä viesteistä isoa numeroa. Ammunta on yksilöurheilulaji, ja C:stä oli tuntunut, että hän oli leiritysten myötä saanut hyvän porukan. Hänellä on kuitenkin ollut viestien vuoksi ahdistunut olo. C ei itse ole pyytänyt mitään vastaavia kuvia. Epäasialliset viestit ovat alkaneet ehkä vuosien 2021 ja 2022 vaihteessa ja jatkuneet muutaman kuukauden välein alkukesään 2023 asti. C on pyytänyt X:ää lopettamaan, ja viestit ovatkin hiipuneet lopettamispyynnön jälkeen. Sitten niitä on kuitenkin alkanut tulla uudestaan. Lisäksi X on aika ajoin pyytänyt häntä luokseen erilaisiin juhliin.

X on kertonut, että he ovat viestitelleet C:n kanssa viikoittain. Viestit ovat liittyneet muun muassa kouluun ja ylioppilaskirjoituksiin. X on ensin lautakunnassa kertonut kehuneensa viesteissä C:tä siten, että viestit ovat olleet yleisiä viestejä tämän vartalosta, eivät kuitenkaan missään nimessä seksuaalissävytteisiä. Esimerkiksi X on viestittänyt, että C on kaunis ja että tämä on nätti tyttö. X:n avustaja on tämän jälkeen kysynyt täsmentävästi, oliko hän ymmärtänyt oikein, ettei X ollut kommentoinut C:n vartaloa tai sen muotoja tätä tarkemmin. X on vastannut myöntävästi ja kertonut kommentoineensa ainoastaan C:n ulkonäköä. X on pyytänyt kuvia C:stä arkipäivinä; kysymyksessä on ollut nuorille yleinen tapa (outfit check). X ei muista kysyneensä, nukkuuko C alasti. Hän on kutsunut C:n aveciksi lukion juhliin, mutta C ei ole vastannut. C ei ole pyytänyt häntä lopettamaan viestien lähettämistä.

Lautakunnan johtopäätökset

Väite seksuaalisesta häirinnästä perustuu C:n kertomukseen, jota vähäisessä määrin tukee se, että C on kertonut viesteistä samaan tapaan A:lle ja B:lle heidän ryhmäkeskustelussaan. Tuolloin C on kertonut viesteistä, että ”se setti mitä sillon tuli nii hyi helvetti”. C:n lautakunnassa antama kertomus on ollut johdonmukainen ja sisällöllisesti uskottava, ja se saa paikoin tukea X:n kertomuksesta. Jossain määrin C:n kertomusta tukee myös kohdissa 2 ja 4 esitetty näyttö siltä osin kuin siitä on pääteltävissä, että X:llä on ollut tekoaikana tapana lähettää tytöille sosiaalisessa mediassa viestejä, jotka nämä ovat kokeneet kiusallisiksi ja ahdistaviksi. Kun vastaajalle vaaditaan kurinpitorangaistusta useasta samankaltaisesta teosta, asiassa esiin tulleet yhteiset piirteet voivat vahvistaa muun rangaistusvaatimusta tukevan näytön todistusvoimaa (ks. periaatteesta rikosasiassa KKO 2017:12, kohta 12).

C:n kertomuksella on näytetty, että X on vastoin kiistämistään lähettänyt C:lle viestin, jossa hän on tiedustellut, nukkuuko tämä alasti. X:n viesti on tarkoitettu intiimiksi ja luonteeltaan yhteiseen urheilulajiin liittymättömäksi seksuaaliseksi lähestymiseksi. Tämä viesti on nyt käsillä olevassa asiayhteydessä ollut seksuaalinen, ja sen voidaan katsoa olleen omiaan loukkaamaan C:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Muilta osin C:n kertomus viestien laadusta on jäänyt melko epämääräiseksi. C on esimerkiksi kertonut ainoastaan hyvin yleisellä tasolla, että X on kehunut hänen vartaloaan. Myös X on kertonut yleisesti kehuneensa C:n vartaloa, joskaan ei seksuaalisessa mielessä, mutta hän on myöhemmin kiistänyt edes kehuneensa C:n vartaloa. Lautakunta katsoo näytetyksi, että X on kommentoinut C:n vartaloa, mutta viestien tarkempi sisältö on tältä osin jäänyt selvittämättä. X:llä ei kuitenkaan ole ollut oikeutta lainkaan kommentoida C:n vartaloa. Viestit, jotka tavalla tai toisella puuttuvat toisen vartaloon ja joille ei ole asiallista perustetta, on lautakunnan mielestä herkästi katsottava seksuaaliseksi häirinnäksi. Tällaiset viestit ovat usein omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Asiassa esitetyistä ryhmäkeskusteluviesteistä ilmenee, että C on kokenut viestit kiusallisiksi. Myös näitä viestejä voidaan siten tässä asiayhteydessä pitää seksuaalisena häirintänä.

Väite C:n kutsumisesta X:n luokse seksuaalisessa tarkoituksessa on lautakunnassa jäänyt näyttämättä toteen. X on riidattomasti kutsunut C:n juhliin, ja C on viestinnän sävystä kertomansa perusteella sinänsä ymmärrettävästi voinut kokea kutsun ahdistavaksi. Toisaalta X:llä ja C:llä on ollut myös asiallista viestintää. Kutsuviestin sävy on jäänyt selvittämättä, eikä X:n syyksi voida lukea kutsun lähettämisestä vain sen perusteella, että C on kokenut viestin epämiellyttäväksi.

Yhteenvetona lautakunta katsoo, että X on kohdassa 3 menetellyt seksuaaliseksi häirinnäksi katsottavalla tavalla kommentoimalla C:n vartaloa ja kysymällä, nukkuuko C alasti.

3.6. Kohta 4

Esitetty näyttö

Toisin kuin kohdissa 2 ja 3, kohdassa 4 tarkoitetut viestit on esitetty lautakunnalle. On riidatonta, että X on lähettänyt D:lle lautakunnalle esitetyt viestit. Yksi viesteistä on sisältänyt seuraavan kysymyksen: ”Paljos on hintalappu jos tuun yöks sun luokse.” Lisäksi X on lähettänyt viestin, jossa hän on pyytänyt D:tä kertomaan, mikä tuntuu parhaalta.

D, joka on syntynyt vuonna 2009, on kertonut tutustuneensa X:ään yläkoululeirityksessä vuonna 2022. Ehkä toisen leirin jälkeen X on lisännyt hänet Snapchatissa. Viestittely ei alkuun ole ollut ihmeellistä, mutta pian X on alkanut lähettää asiattomia viestejä. X on kysynyt, paljonko on hintalappu, jos hän tulee yöksi, kehunut D:tä aivan sairaan kauniiksi, pyytänyt tätä vilauttamaan ja tiedustellut, mikä seksiasento tuntuu D:stä parhaalta. Seksuaalissävytteisiä viestejä on tullut noin 10–20. Viestit herättävät D:ssä edelleen tunteita, joita hänen on vaikea kuvailla sanoin. Hän ei ole uskaltanut kertoa viesteistä omille vanhemmilleenkaan. Hän on vastannut viesteihin korkeintaan lähettämällä kuvan katosta, seinästä tai pöydän kulmasta. Tarkoitus on ollut viestiä, että tällaiset viestit eivät häntä kiinnosta ja hän haluaisi niiden loppuvan. Seksiasentoa koskevan viestin jälkeen D on nimenomaisesti pyytänyt X:ää lopettamaan. D ei ole mitenkään rohkaissut X:ää lähettämään tällaisia viestejä, eikä hän ole lähettänyt X:lle sydänemojeita tai vastaavaa. Hän ei ole ollut missään vaiheessa ihastunut X:ään.

X on kertonut vaihtaneensa D:n kanssa arkisia kuulumisviestejä. Muiden asianomistajien tavoin viesteissä on ollut kysymys myös viestijaksojen (streak) ylläpitämisestä. Hän on saanut viestien sisällöstä sen kuvan, että hän ja D ovat parisuhteessa. Tämä on perustunut siihen, että D on käyttänyt muun muassa sydänemojeja, käyttänyt X:stä hellittelynimiä kuten muru muun muassa toivottaessaan X:lle hyvää yötä. Tällaista viestittelyä on ollut noin kuukauden ajan. Lisäksi D on lähettänyt kuvia itsestään alusvaatteissa, jotka X on kokenut seksuaalissävytteisiksi. D on avannut seksuaalissävytteisen keskustelun siitä, mistä X pitää parisuhteessa, ja sen jälkeen X on kysynyt, mikä D:stä tuntuu parhaalta.

Lautakunnan johtopäätökset

Lautakunta katsoo D:n kertomuksella näytetyksi, että X:n lähettämää viestiä ”Kerro ny mikä tuntuu parhaalta” on edeltänyt seksiasentoja koskeva viesti, johon mainittu viesti on liittynyt. Viestissä X on siten pyytänyt D:tä kertomaan, mikä seksiasento tuntuu hänestä parhaalta. Tämä viesti samoin kuin muut X:n riidattomasti D:lle lähettämät viestit kuten yhteisen yön hintalappua koskenut viesti, ovat olleet sisällöltään karkean seksuaalisia ja selvästi asiattomia. Samaa koskee vilauttamista koskevaa viestiä, jonka lautakunta katsoo D:n kertomuksen perusteella X:n lähettäneen hänelle. D on ollut viestit saadessaan 13-vuotias ja X 16-vuotias.

X on pyrkinyt oikeuttamaan menettelyään lautakunnassa väitteellä siitä, että hän olisi käsittänyt olevansa parisuhteessa D:n kanssa. Lautakunta pitää D:n kertomuksen valossa väitettä epäuskottavana. Lisäksi vaikka X olisikin väittämällään tavalla ollut kuvaamassaan erhekäsityksessä, hintalappua, vilauttamista ja seksiasentoja koskevat viestit ovat olleet sellaisia, ettei niiden lähettämistä 13-vuotiaalle voi oikeuttaa vetoamalla hataraan, sanattomasti syntyneeseen käsitykseen parisuhteesta. Siltä osin kuin X on D:n kertomasta poiketen väittänyt tämän viestitelleen hänelle lähettämällä kuvia itsestään alusvaatteisillaan ja ohjaamalla keskustelua parisuhdeaiheisiin, lautakunta katsoo, ettei X:n väite toteennäytettynäkään olisi oikeuttanut tällaisten viestien lähettämistä 13-vuotiaalle D:lle.

Viestit ovat kurinpitomääräysten kieltämää seksuaalista häirintää.

3.7. Yhteenveto

Lautakunta katsoo X:n

-       kohdassa 2 lähettäneen tuolloin 14-vuotiaalle B:lle Snapchatissa seksuaalisen viestin, jossa hän ilmaisi haluavansa olla B:n tamponi ja tämän sisällä

-       kohdassa 3 lähettäneen tuolloin 16-vuotiaalle C:lle seksuaalissävytteisiä Snapchat-viestejä muun muassa kommentoiden tämän kehoa ja kehonmuotoja ja kysymällä, nukkuuko tämä alasti

-       kohdassa 4 lähettäneen tuolloin 13-vuotiaalle D:lle useita seksuaalissävytteisiä Snapchat-viestejä, muun muassa kysymyksen ”Paljos on hintalappu jos tuun yöks sun luokse”.

Muilta osin X:n menettelyä koskevat väitteet ovat jääneet näyttämättä.

Lautakunta katsoo menettelyn olleen omiaan loukkaamaan B:n, C:n ja D:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja täyttävän kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdan seksuaalisen häirinnän tunnusmerkit.

4. Seuraamus

Kurinpitomääräysten 8 §:n 1 kohdan mukaan rangaistuslajeja luonnolliselle henkilölle ovat a) varoitus b) sakko c) kilpailukohtainen tai määräaikainen kilpailukielto d) ottelukohtainen tai määräaikainen pelikielto, e) ottelu- tai kilpailukohtainen tai määräaikainen toimitsijakielto f) määräaikainen toimintakielto. Saman pykälän 2 kohdan mukaan sakko on luonnolliselle henkilölle määrältään vähintään 100 euroa ja enintään 1.000 euroa ja yhteisölle vähintään 1.000 euroa ja enintään 10.000 euroa. Sakko maksetaan Suomen Olympiakomitean tilille.

Kurinpitomääräysten 6 §:n a, b ja d kohtien mukaan arvioitaessa teon vakavuutta on otettava huomioon rangaistusta koventavina tekijöinä erityisesti rangaistavan teon kohteen alaikäisyys, teon toistuvuus ja/tai kesto sekä teon kohdistuminen useampaan henkilöön.

Kurinpitomääräysten 7 §:n a kohdan mukaan rangaistusta lieventävänä tekijänä on otettava huomioon erityisesti se, jos tekijä on alle 18-vuotias.

SUEK on vaatinut kaikkia lajeja koskevaa kahden vuoden pituista toimintakieltoa. Suullisessa käsittelyssä SUEK on muuttanut vaatimustaan toimintakiellon pituuden osalta vaatien 31.12.2027 päättyvää toimintakieltoa.

X, joka on riidattomasti ollut hyllytettynä maajoukkueen toiminnasta 18.3.–31.12.2025, on vaatinut, että hyllytys katsotaan toimintakiellon täydeksi suoritukseksi tai, jos sitä ei pidetä riittävänä, hänelle määrätään rangaistukseksi sakkoa.

Lautakunta toteaa, että rangaistusta koventavana tekijänä on otettava huomioon B:n, C:n ja D:n alaikäisyys ja teon kohdistuminen useampaan henkilöön. Toisaalta rangaistusta lieventävänä tekijänä on otettava huomioon X:n oma alaikäisyys tekoaikana.

Rangaistusta mitattaessa on lähtökohdaksi otettava kohdan 4 teko, jota lautakunta pitää vakavana ottaen huomioon D:n nuori ikä ja viestien karkea sisältö. Kohdan 2 teolla on selkeä rangaistusta lisäävä vaikutus. Sen sijaan kohdan 3 tekoa voi pitää lajissaan vähemmän vakavana, ja sillä on selvästi vähäisempi vaikutus rangaistukseen.

Seuraamusharkinnassa on otettava huomioon, että kysymys on nuorten, osaksi alaikäisten keskinäisistä viesteistä sosiaalisessa mediassa. X:n ei ole väitetty kohdistaneen asianomistajiin seksuaalista häirintää kasvokkain, eikä tekoihin ole liittynyt fyysisen koskemattomuuden loukkaamista tai sellaisella uhkaamista. Asianomistajien kannalta viestit ovat kuitenkin olleet ikäviä ja ahdistavia, ja asianomistajien kertomusten perusteella ne ovat jääneet vaivaamaan heitä. Seuraamusta alentavana seikkana on vielä otettava huomioon teoista kulunut pitkä aika.

Kurinpitolautakunta on vakiintuneesti katsonut, että vastaajan hyllyttäminen seuran toiminnasta on otettava huomioon seuraamusharkinnassa rangaistusta lieventävänä tekijänä (2024/1 ja 2025/2). Urheilun oikeusturvalautakunta on hyväksynyt tulkinnan (UOL 22/2024). Tässä tapauksessa hyllyttäminen on koskenut vain maajoukkuetoimintaa, ja sillä on sen vuoksi vähäisempi merkitys seuraamusharkinnassa kuin viitatuissa ratkaisuissa.

Lautakunta on aikaisemmassa seuraamuskäytännössään tuominnut rangaistukseksi poikkeuksetta toimintakieltoa. Nyt käsiteltävänä oleva tapaus poikkeaa laadultaan aiemmista ratkaisuista. Ottaen huomioon edellä mainitut seuraamusharkinnassa huomioon otettavat seikat ja erityisesti X:n hyllytys toimintakieltoa on tässä tapauksessa pidettävä liian ankarana seuraamuksena. Toisaalta varoitus puolestaan olisi liian lievä rangaistus ottaen huomioon erityisesti tekojen lukumäärä ja asianomistajien alaikäisyys.

Edellä kerrotun perusteella lautakunta harkitsee oikeasuhtaiseksi ja kohtuulliseksi seuraamukseksi viidensadan (500) euron suuruisen sakon.  

Päätöslauselma

X määrätään maksamaan sakko 500 euroa.

Sakko on maksettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista uhalla, että kurinpitolautakunta voi määrätä luonnolliselle henkilölle kilpailu-, peli- toiminta- tai toimitsijakiellon.

Äänestys.

Pirjo Aaltonen
puheenjohtaja                                    

Johannes Koskenniemi
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pirjo Aaltonen, Laura Jaarola (eri mieltä) ja Niko Ruuskanen

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Jäsen Jaarola:

Katson toisin kuin enemmistö, että kurinpitomääräykset eivät sovellu arvioitavana olevaan menettelyyn.

Kurinpitovaatimusten kohteena olevalla menettelyllä ei ole osoitettu olevan muuta liityntää urheiluun kuin se, että kyse on lajiyhteisön sisällä tapahtuneista teoista. Toisin kuin enemmistö katson, ettei se riitä osoittamaan, että menettelyllä on kiinteä liityntä urheiluun.

Asianosaisten viestittely on jatkunut pitkään ja ollut pääosin arkista sekä päivittäisten streak-viestien lähettelyä. Yhteydenpitoa on tapahtunut myös urheilutapahtumien ja muun urheilutoiminnan ulkopuolella. Viestinnän laatu ja määrä viittaavat siihen, että osapuolten suhde ei ole muodostunut yksinomaan urheilun ympärille. Tätä johtopäätöstä tukee myös kohdassa 2 todettu B:n ihastuminen, jonka perusteella ainakin heidän välillään on ollut myös henkilökohtainen suhde.

Kurinpitomääräysten tarkoituksena on puuttua vain liikunnan tai urheilun parissa ja niihin kiinteästi liittyvässä toiminnassa, myös etäyhteyksin, tapahtuvaan vakavaan epäasialliseen käyttäytymiseen ja vakaviin eettisiin rikkomuksiin. Tarkoituksena ei ole saattaa kaikkea lajiyhteisön jäsenten välistä henkilökohtaista kanssakäymistä kurinpitovalvonnan piiriin.

Kun itse menettelyllä ei ole osoitettu olevan muita kiinteää liityntää urheiluun puoltavia seikkoja, katson, ettei arvioitavana olevassa menettelyssä ole sellaista kurinpitomääräysten edellyttämää kiinteää liityntää urheiluun, että asia kuuluu niiden soveltamisalaan. Tämän perusteella hylkään kurinpitovaatimuksen.

Kun lautakunnan enemmistö on katsonut kurinpitomääräysten soveltuvan asiaan, olen kurinpitovaatimuksen kohdissa 2 ja 3 enemmistön kanssa eri mieltä näytön arvioinnista ja näytöstä tehtävistä johtopäätöksistä. Kohdissa 1 ja 4 tehtävistä johtopäätöksistä olen enemmistön kanssa samaa mieltä.

Kurinpitomääräyksiä on tulkittava ja sovellettava niiden 1 §:n 2 kohdasta ilmenevä tarkoitus huomioiden. Tämä merkitsee, että kurinpitomääräyksillä tulee puuttua vakavaan epäasialliseen käyttäytymiseen sekä vakaviin eettisiin rikkomuksiin.

Kurinpitovaatimuksen kohdassa 2 katson enemmistön tavoin näytetyksi, että X on lähettänyt B:lle bokserikuvan ja tamponiaiheisen kuvaviestin.

Vaikka nämä viestit sinänsä saattavat olla luonteeltaan seksuaalisia ja omiaan loukkaamaan vastaanottajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta, katson tapauskohtaiset olosuhteet sekä kurinpitomääräysten tarkoitus huomioon ottaen, että kyse on luonteeltaan yksittäisestä tapauksesta eikä menettelyssä ole kyse sellaisesta vakavasta epäasiallisesta käyttäytymisestä tai vakavasta eettisestä rikkomuksesta, jota kurinpitomääräyksissä tarkoitetaan.

Kohdassa 3 katson toisin kuin enemmistö, että vartaloa kommentoivien viestien osalta on jäänyt selvittämättä niiden mahdollinen seksuaalinen luonne. Pelkästään C:n kokemus viestien epämiellyttävyydestä ei riitä osoittamaan, että viestit vastoin X:n kiistämistä ovat olleet seksuaalisia ja omiaan loukkaamaan C:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Vaikka alasti nukkumista koskeva viesti sinänsä saattaa olla luonteeltaan seksuaalinen ja omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta, katson, ettei yksittäistä viestiä tapauskohtaiset olosuhteet huomioiden voida sellaisenaan pitää kurinpitomääräyksissä tarkoitettuna vakavana epäasiallisena käyttäytymisenä tai vakavana eettisenä rikkomuksena.

Muilta osin olen näytönarvioinnista kohdassa 3 enemmistön kanssa samaa mieltä.

Edellä mainituin perustein hylkään kurinpitovaatimuksen kohdissa 2 ja 3.

Äänestyksen johdosta velvollisena lausumaan rangaistuksen määräämisestä ilmoitan olevani tältä osin samaa mieltä kuin enemmistö.

Vakuudeksi: Johannes Koskenniemi

MUUTOKSENHAKUOHJAUS

Tähän ratkaisuun tyytymätön saa hakea siihen muutosta urheilun oikeusturvalautakunnasta. Valitusaika on 30 päivää tämän päätöksen antamisesta. Valittamisesta perittävästä maksusta ja valitusmenettelystä on tarkemmat ohjeet urheilun oikeusturvalautakunnan internet-sivuilla osoitteessa www.oikeusturvalautakunta.fi.

RATKAISUUN TYYTYMINEN

Asianosaiset voivat ilmoittaa tyytyvänsä kurinpitolautakunnan ratkaisuun, jolloin se on heti lopullinen. Ilmoituksen voi tehdä kirjallisesti lautakunnan sihteerille (johannes.koskenniemi@gov.fi).